Koronaviruksen torjumisen vuoksi vallitsevaan poikkeustilanteeseen herättämissä ajatuksissa

”Edessä reitti tuntematon aukeaa,
omin voimin emme kestä tuulta vasten.
Matkalla, Herra, lupaat meitä johdattaa:
kaitse askeleita horjuvien lasten.
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen.”

Maanantai-iltana ajoin kotiin pitkän päivän jälkeen. Hallituksen tiedotustilaisuuden viesti, piispojen ohjeet, seurakuntayhtymän valmiusjohdon asiat, seurakuntalaisten vointi, seurakunnan jumalanpalveluselämä, oma perhe ja läheiset olivat kaikki mielessäni uudessa tilanteessa. Tilanteessa, jossa ollaan nyt. Yhteisessä tehtävässä, että mahdollisimman harva sairastuisi koronavirukseen.

Mietin niitä, jotka pelkäävät ja ahdistuvat. Heitä, jotka murehtivat itsensä, läheistensä tai oman toimeentulon vuoksi. Mietin niitä, jotka antavat työssään kaikkensa sairaaloissa ja muualla, että sairaat saisivat avun ja muut tukea epidemian voittamiseen. Mietin heidän läheisiään, jotka joustavat ja tekevät parhaansa kotona, jotta äiti tai isä voi auttaa muita.

Mielessäni olivat ne, jotka ovat kotonaan eristyksissä tai karanteenissa. Yksin, huolissaan ja epätietoisia, mistä kaikessa on kyse. Ja lapsia ja nuoria mietin, joilla on tuttu arki sekaisin ja osa vailla päivän ainutta lämmintä ateriaa.

Ilta oli pimeä ja maantie liukas. Yhtäkkiä alkoi virsi 924 soida ajatuksissani. Hiljaa ja vahvistaen. Monta asiaa pitää vielä miettiä ja jäsentää. Tajusin, että kaikki olemme nyt uuden edessä. Kukaan ei vielä tiedä, miltä lähiviikot ja tulevat kuukaudet näyttävät. Reitti on vielä tuntematon, mutta Jumala on luvannut johtaa omiaan kaikissa tilanteissa. Siihen luotan. Raamatun sana ja rukous ovat nyt tärkeitä. Niistä löytyvät lohdutus, rohkaisu ja toivo. Pelko, yksinäisyys, huoli, riittämättömyys ja toivottomuus valtaavat välillä mielen. Tiedä, että silloinkin Jumala kulkee vierellä ja joku rukoilee puolestasi. Silloinkin, kun itse et jaksa rukoilla. Ja jos jaksat rukoilla, rukoile niiden puolesta, joita mietit, joista huolehdit ja niidenkin puolesta, joita et tule ajatelleeksi.  

”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.” Psalmi 23:4

Siunatkoon sinua kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Aamen

Lotta-kirkkoherra, Pietarsaaren suomalainen seurakunta