Kirkon perinteet

 
Joulu ja pääsiäinen näkyvät arjessa ja katukuvassa. Ne rytmittävät suomalaista elämänmenoa. Myös juhannuksena, helatorstaina ja helluntaina ovat kaupat kiinni.  Mistä juhlapyhät kertovat? Miksi niitä juhlitaan? Juhlapyhät ja niihin valmistautuminen avautuvat uudella tavalla, kun tuntee niiden taustan ja merkityksen.
 
 

YouTube-video

Joulu

Joulun ilosanoma on Jeesuksen syntymä

"Mutta enkeli sanoi heille: 'Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.

Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.'" (Luuk. 2:10-11)

Kirkkovuoden suurten juhlien vietossa on kolme vaihetta: valmistautuminen, juhla ja juhlan jälkivietto. Joulua edeltävä valmistautumisvaihe on adventtiaika.

Joulun juhla-aika kestää jouluaatosta loppiaiseen, jolloin keskeisenä sanomana on Jeesuksen syntymä. "Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme." 

Joulun jälkivietto muodostuu loppiaisen jälkeisistä sunnuntaista, joiden lukumäärä vaihtelee riippuen pääsiäisen ajankohdasta. Enimmillään niitä voi olla kuusi.

Lue lisää evl.fi -sivuilta:

Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Pääsiäinen

Pääsiäinen on kristityille ilon ja elämän juhla

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, ilon ja elämän juhla. Silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Kristityille Jeesuksen ylösnousemus merkitsee sitä, että ylösnoussut Kristus on avannut uuden tien ja toivon kuolemasta elämään.

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin. Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta, jolloin viikoittaisen ylösnousemusjuhlan, sunnuntain, rinnalle tuli vuosittain vietettävä pääsiäisjuhla. Aluksi Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta vietettiin yhtenä juhlana, pääsiäisenä.

Hiljaisen viikon perjantaita on pidetty paastopäivänä viimeistään 200-luvulta lähtien. Pitkäperjantai Kristuksen kuoleman muistopäivänä tavataan 300-luvulta lähtien. Perinne on syntynyt todennäköisesti Jerusalemissa.

Kirkkovuoden pääsiäisjaksoon kuuluu kolme vaihetta: valmistautuminen (paastonaika), itse juhla ja helluntaihin asti kestävä juhla-aika. Pääsiäisjakson keskuksen muodostaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen.

Lue lisää evl.fi -sivuilta:

Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Helluntai

Helluntai on kirkon syntymäpäivä

"Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia." (Apt 2:32)

Helluntai on pääsiäisajan viimeinen juhla. Siitä lähtien nimetään kirkkovuoden loppujakson sunnuntait helluntain mukaan. Tämä nimeämistapa korostaa Kristuksen ylösnousemusta kristillisen uskon ytimenä ja pääsiäistä kirkkovuoden keskuksena. Lisäksi näin ilmaistaan, että aika ensimmäisestä helluntaista viimeiseen tuomioon on Pyhän Hengen aikaa.

Helluntain jälkeisten sunnuntaiden ke

skeisiä aiheita ovat Jeesuksen opetukset, elämä kristittynä Pyhän Hengen johdatuksessa ja kirkon todistus uskostaan. Tätä ilmentää myös liturgisena värinä käytettävä vihreä, elämän, kasvun ja toivon väri.

Lue lisää evl.fi -sivuilta:

Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Kallis ja Pyhä Ehtollinen. Kuva: Taina Niinimäki